Typografia ja taitto

Halutessasi voit jättää väitöskirjasi taittamisen Unigrafian tehtäväksi. Tällöin on suositeltavaa kirjoittaa väitöskirjateksti käyttäen tarjoamiamme kirjoituspohjia. Tämän jälkeen graafikkomme toteuttavat väitöskirjan lopullisen ulkoasun valitsemasi taittopohjan perusteella.

Valittavissasi on kaksi erilaista taittopohjaa, yksipalstainen ja kaksipalstainen.

Voit myös ladata taittopohjista tarkasteltavaksesi PDF-mallit - niiden avulla saat parhaimman mahdollisen käsityksen lopullisen väitöskirjan ulkoasusta.

Halutessasi voimme muuttaa taittopohjien fonttikokoja; esimerkiksi yksipalstaisissa pohjissa on mahdollista käyttää pienempääkin fonttia. Leipäteksti voidaan muuttaa myös Gotham Narrowiksi.

Yksipalstainen

Tässä taittopohjassa teksti käyttää yhtä palstaa. Leipätekstiksi on valittu Georgia (koko 10 pt), joka on päätteetön fontti ja jota hyödynnetään myös laajasti Helsingin yliopiston virallisessa viestinnässä. kaikissa otsikoissa on käytetty Gotham Narrowia.

Lataa PDF-malli Yhden palstan -pohjasta.

Kaksipalstainen

Tässä taittopohjassa teksti on jaettu kahteen palstaan. Leipätekstiksi on valittu Georgia (koko 10 pt), joka on päätteetön fontti ja jota hyödynnetään myös laajasti Helsingin yliopiston virallisessa viestinnässä. Otsikoissa on käytetty Gotham Narrowia.

Lataa PDF-malli Kahden palstan -pohjasta.

Englanninkielistä lisätietoa fonteista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Typeface

Fontit

Kirjasinvalinnalla voidaan vaikuttaa siihen, minkälainen tunne julkaisusta välittyy. Oikeanlainen kirjasinlaji vahvistaa väitöskirjan sanomaa sekä helpottaa lukemista.

Yhdessä typografisessa sommitelmassa - tässä tapauksessa siis väitöskirjassa - tulisi rajoittua enintään kahden erilaisen kirjasinlajin käyttöön. Esimerkiksi otsikoissa sekä viite- ja kuvateksteissä voidaan käyttää groteskityyppistä eli päätteetöntä kirjasinta (kuten Helvetica) ja leipätekstissä antiikvatyyppistä eli päätteellistä (kuten Times). Jos käytetään vain yhtä kirjasinlajia, kannattaa ero otsikoiden ja leipätekstin välillä kasvattaa tarpeeksi suureksi. Tarvittavaa kontrastia saadaan käyttämällä otsikoissa esimerkiksi kirjasimen lihavoitua leikkausta (bold).

Marginaalit ja luettavuus

Väitöskirjan sivun vasemman ja oikean marginaalin tulee olla A4-koossa vähintään 2,5 cm, sillä sivua pienennettäessä myös marginaali kapenee. Kirjan sidonta pienentää sisämarginaaleja entisestään. Ylä- ja alamarginaalit voivat olla 2,5 cm tai leveämmätkin. Sama sääntö pätee myös kaksipalstaisiin väitöskirjoihin.

Mitä pidempi tekstirivi on, sitä pienemmiksi sivun marginaalit jäävät ja sitä vaikeampi tekstiä on lukea. Lukemisen helpottamiseksi tekstirivin pituuden tulisi olla enintään noin 11 cm. Tekstin pistekoko on väitöskirjoissa tavallisesti 10 - 13 pistettä, riippuen tekstityypin (fontin) ulkoasusta. Kannattaa aina testauttaa fontin ulkoasu ja tekstin koko toisilla lukijoilla ennen painatusta, jottei valmiiseen työhön jää luettavuusongelmia.

Julkaisun koon vaikutus typografiaan

Fonttien pistekokoon, riviväliin sekä marginaaleihin vaikuttaa se, minkä kokoiseksi julkaisu painetaan. Usein väitöskirjat taitetaan A4-koossa mutta painetaan joko B5-koossa (jolloin pienennyssuhde on 84 % A4:stä) tai A5-koossa (72 % A4:stä). Näin ollen kirjasinkoko, rivivälit ja marginaalit tulee asettaa niin, että teksti on pienennettynäkin luettavaa ja sivut tasapainoisia. Ulkoasun toimivuutta voit kokeilla itse esimerkiksi pienentämällä käsikirjoituksen tulosteita tavallisella kopiokoneella.

Esimerkkikuva

Alla olevassa esimerkkikuvassa on toimittu seuraavasti:

• Otsikkokirjasimeksi on valittu Helvetica Bold (lihavoitu leikkaus), pistekoko on 18.
• Leipätekstiksi on valittu Times, pistekoko 10, riviväli 12.
• Väliotsikoksi on valittu Helvetica Bold, pistekoko 12.
• Viite- ja kuvatekstiksi on valittu Helvetica Italic (kursivoitu), pistekoko 8, riviväli 10.