Vedokset

Ennen painamista sivut tulostetaan yleensä vedostimella. Vedoksen tarkoitus on jäljitellä mahdollisimman tarkasti saatavaa painojälkeä. Vedos esitellään painotyön tilanneelle asiakkaalle, joka joko hyväksyy vedoksen tai esittää siihen muutosehdotuksia. Vedoksen tarkastamalla asiakas varmistaa, että paino on noudattanut annettuja ohjeita. Jos painon tekemää virhettä ei vedoksessa huomata eikä pyydetä korjaamaan, ei paino ole enää velvollinen korjaamaan sitä veloituksetta. Korjauspyynnöt annetaan aina kirjallisesti (paperilla tai sähköpostilla).

Vedostyypit

Paperivedos, taittovedos

Paperille tulostettu vedos oikolukua varten, oikovedos. Tämä vedos toimitetaan asiakkaalle kannesta, sisäsivuista, käyntikortista, lomakkeesta tms. aina, kun painossa kirjoitetaan tai muutetaan tekstiä tai asettelua. Taittovedoksella tarkoitetaan kirjan, lehden, esitteen tms. monisivuisen julkaisun oikovedosta.

Tämä vedos on syytä lukea huolella, pariin kolmeen kertaan. Usein on hyödyllistä antaa vedos luettavaksi toisellekin henkilölle, joka ei ole sokea tekstille vaan katsoo sitä uusin silmin. Erityisesti huomio kannattaa kiinnittää otsikoihin, kansiteksteihin ja kuvateksteihin. Niihin “painovirhepaholainen“ iskee herkästi. Tässä vaiheessa korjausten tekeminen on edullisinta.

Kannen vedos

Kuten edellä, mutta koskee vain kantta (esim. väitöskirjan). Asiakas on usein itse laatinut ns. kuvausvalmiin aineiston julkaisun sisäsivuista, jolloin niistä ei enää lähetetä oikolukuvedosta.

Värivedos, värituloste

Laserväritulostimella tulostetaan kannen, lomakkeen, esitteen, julisteen tms. tiedosto paperille.

Värituloste on värillinen oikovedos. Väritulostin muuntaa tiedoston värit aina nelivärimuotoon (CMYK-muunnos). Väritulostin on myös digitaalinen painokoneemme, joten vedos vastaa digitaalisesti painettavan lopputuotteen värejä.

Värit sen sijaan eivät vastaa offsetpainolla tehtävän tuotteen värejä, vaan ovat ainoastaan suuntaa antavia!

Mallikirja

Digipainatuksessa vedos on tavallaan ensimmäinen kappale valmista tuotetta. Mallikirja on siis malli siitä, miltä valmis julkaisu tulee näyttämään. Mallikirjaa ei tosin sidota kirjaksi, mutta pyritään puhtaaksileikkaamaan lopulliseen kokoon.

Mustesuihkuvedos

Yliopistopainossa on myös käytössä mustesuihkutulostin Agfa SherpaMatic. Ns. Sherpa-vedos tulostetaan täsmälleen samasta bittikarttamuotoisesta RIP-tiedostosta kuin offset-painamisessa käytetyt painolevytkin. Sherpa-vedoksessa on samat elementit kuin lopullisessa painotuotteessakin, mutta tulosteen värit eivät täysin vastaa lopullista tuotetta.

Mustesuihkumallivedos

Yliopistopainon Epson UltraChrome K3 on laadukas mustesuihkuvedostin, joka pyrkii simuloimaan painokoneelta saatavaa painojälkeä. On kuitenkin muistettava, että tulostimen paperi on erilaista kuin painokoneessa ajettava.

Korjausten veloitusperusteet

Painoon kannattaa toimittaa huolellisesti suunniteltu,  viimeistelty ja oikoluettu aineisto. Paino veloittaa kaikista lisäyksistä, muutoksista ja korjauksista, jotka tehdään alussa luovutettuun aineistoon. Graafisella alalla tästä käytetään ilmaisua “korjaukset vastoin käsikirjoitusta“ (KVK), joka esiintyy myös painolaskussa.

Veloitusperuste työn osalta on käytetty aika sekä tarvittavat materiaalit (painolevy, paperit, kartongit). Kaikki kirjapainossa syntyneet virheet korjataan luonnollisesti kirjapainon kustannuksella.